Suliniut Ataatsimoorluta Aalasa taperneqarujussuarpoq

UNICEF-ip aammalu Timersoqatigiit Kattuffiata takorluugaat tassalu meeqqat amerlanerit timiminnik atuinerulerlutik aalanerulernissaannik anguniagaqarneq aningaasaateqarfiup Nordea-fonden’ip nikeriarujussuartilerpaa. Aningaasaateqarfiup 6.985.500 kr-inik tapiissuteqarneratigut Ataatsimoorluta Aalasa’p nuna tamakkerlugu aallartisarneqarnissaa qulakkeerneqarami.  

Aningaasaateqarfiup Nordea-fonden’ip 6.985.500 kr-inik tapiinermigut UNICEF’ip Timersoqatigiiffiillu Kattuffiata nuna tamakkerlugu meeqqat timersornerulernissaat anguniarlugu suliniutaat, timikkut eqqarsartaatsikkullu peqqinnartumik ineriartornissaannik anguniagalik taamaalillutik aqqutissiussiffigaat. Aningaasat suliniummut Ataatsimoorluta Aalasa-mut tunniunneqartussaapput, meeqqat inuusuttullu pitsaanerpaamik peqqinnartumik atugassaqartitaanissaat anguniarlugu, meeqqat pisinnaatitaaffii, aallutassanut peqatigiiffinnilu timersortarnermut akuliutitsilluni ingerlatsisoqarniarmat. Paarisa, KNI, aammalu Kalaallit Nunaanni Innuttaasut peqqinnissaannut ingerlatsivik suleqatigiillutik suliniut aallartisartussaavaat.  

Kalaallit Nunaanni timersornermi ileqqut 2020-imi misissuiffigilluarneqarneranni paasinarsisimavoq meeqqat 18-it inorlugit ukiullit 28%-iisa missaannaat timersoqatigiiffinnut ilaasortaasut. Suliniutip Ataatsimoorluta Aalasa-p timersornermi ataatsimooqatigiinnerit nuannissusianik meeqqat amerlanerit misigisaqartikkusuppai, timersornerup iluani meeqqat pitsaasunik avatangiiseqarnissaat qulakkeerniaatigalugu.  

 

Suliniut ilaatigut Nordea-fonden’imiit tapiiffigineqarpoq:   

”Meeqqat inuusuttullu tamarmik inuunertik ajunngitsumik atugaqarlutik aallartissinnaasariaqarpaat.  Suliniullu aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu amerlanerusut timersoqatigiiffinni ataatsimuussusermik toqqissisimanartumik peqataatitsisumillu timersoqataasarnissaat periarfissiuttussaassavarput. Aningaasaateqarfiup Nordea-fonden’ip ukiumut 10 mio. kr. Kalaallit Nunaanni suliniutinut inuunerissaartitsisunut agguaattarpai, suliniullu una aqqutigalugu meeqqat inuusuttullu ingerlalluarnissaannut aqqutissiuunneqarnissaannullu atugassaagamik aningaasaliineq una assersuutitsialattut taaneqarsinnaaqaaq, Nordea-fonden’imi agguaassisarnermut pisortaq, Christine Paludan oqarpoq.   

 


 


Qeqqata Kommuniani misiliutitut suliaq 
 

Qeqqata Kommuniani suliaq misiliutitut ingerlareerpoq, Ataatsimoorluta Aalasa-mi suliniutit tamarmik nunatta sinneranut siaruaanneqartigatik tassani misiligarneqarlutillu tulluarsaaffigineqarput.   

Taassuma saniatigut suliniutiginiakkat arlallit nuna tamakkerlugu ingerlanneqartussaasut suliniummik suleqatigiissitaniittut peqatigalugit aallartisarneqarput, taakkualu tassapput; Politiit sungiusaasartut peqatigiiffinnilu kajumissutsiminnik ikiuuttartut ajornannginnerusumik meeqqanik pinerliisimannginnermut allagartanik piniartalernissaanut ikiuuttut, kommunellu peqatigalugit piniarneranni assigiissaartumik aallertoqartarnissaa anguniarlugu sulisoqarpoq. KNI-mi sulisut piginnaanngorsarlutik ineriartortinneqarput, suliniut illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu ingerlanneqarsinnaanngorniassammat. Kalaallillu Nunaanni Innuttaasut peqqissusiannut suliniarfiup ikiuunneratigut suliniummi iliuuserisat uppernarsarneqarnissaannut ikiuuppoq, taamaasilluni suliniuteqarnermut tunngaviusumik pitsaasumillu ilisimannittoqarnissaa tamakkiisumik anguneqarniassammat.  
 
Siamasissumik iliuuseqarneq  

Suliniut Kalaallit Nunaat tamakkerlugu siaruaanneqartussaavoq, ukiup naanerani Qeqqata Kommuniani misiliutaasumik suliniutigineqartoq naammassippat misilittagarineqalersimasut atorneqarsinnaasullu piareerpata. Ukioq 2025 nallertinnagu nuna tamakkerlugu suliniutit aallartinneqarsimanissaat anguniagaavoq.  

”Timersornerit timigissarnerillu meeqqat inuusuttullu peqatigiinnut peqataatitaasutut misiginissaannut annertuumik sunniuteqartartuusoq ilisimavarput. Tassunga ilanngullugu timersorneq aalanerlu peqqinnartuupput, nunarsuarmilu nunani tamani nunatta timimik atuiffiunerpaanngornissaa 2030-imi anguneqarsimassasoq anguniagaraarput. Taamaasiortoqassappalli periutsit nutaat atorlugit amerlanerit ataatsimooqatigiinnut peqataalersinneqartussaassapput, suliniullu una tamatuma angunissaanut iliuutsit ilagisussaavaat”, Timersoqatigiit Kattuffianni pisortaq, Jonas Jensen oqarpoq ilanngullugulu oqaatigalugu timersorluni ataatsimoornerit aalariaatsinut assigiinngitsorpassuarnut agguarneqarsinnaasut.  

“Pisunnerit, aqqusinerni arsarnerit, timersornerillu nammineq ingerlatat aamma timersuutinut ilaalluinnarnerarpai”.  


PAASISSUTISSAT: Ataatsimoorluta Aalasa – peqatigiilluni aalaneq 
 

  • UNICEF Danmarkip Kalalalit Nunaanni allaffiata, Timersoqatigiit Kattuffiata, Paarisa peqatigalugu, KNI A/S-imiillu, Politiinik, aammalu Kalaallit Nunaanni Innuttaasut Peqqissusiannik ingerlatsivik tapersersortigalugit suliaq ukiuni sisamani suleqatigiiffittut ingerlanneqarpoq. Suliniutip aallartinneqarnera avammut suaarutigineqarpoq Katuami 24. novembar 2021-imi. 
  • Timersornerup silarsuaani meeqqat toqqissisimasumik peqqinnartumillu atugaqarnissaat, meeqqallu pisinnaatigaaffiisa tunngavigineqarnissaat pingaarnertut anguniagaavoq. Taassuma saniatigut suliniuteqarnikkut siunissami meeqqat suli amerlanerusut timiminnik atuillutik timersortalernissaat anguniarneqarpoq – taamaasillunilu meeqqat timikkut eqqarsartaatsikkullu peqqinnartumik ineriartorsinnaanissaat aqqutissiorneqartussaalluni. 
  • Suliniut aningaasaateqarfimmik Nordea-fonden’imik, KNI-mik, IKIIN-imik aammalu  aningaasaateqarfimmik Sportsgoodsfonden’imik

  

Ataatsimoorluta Aalasa pillugu sukumiinerusumik paasisaqarit uani.

Denne hjemmeside anvender cookies til at sikre, at du får den bedste oplevelse på siden. Læs mere her

Ok