Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata allattuisarnissaanik Kalaallit Nunaannilu illup iluani silamilu timersornermi aassigiimmik malittarisassaqarnissamik innersuussutai.

Sinaakkusiat aallaavigivaat Namminersorlutik Oqqartussat ataatsimoornerni, inini tamanit iserfigineqarsinnaasuni, assartuutini killilersuutaagallartussat pillugit peqqussusiaat ulloq 5. januar 2021-imeersoq, tassani immikkut isiginiarneqarlutik illup iluani silamilu ingerlanneqartuni aaliangersagaasut (tak. §§ 2,3,4).

Suut tamarmik ilaanissaat pillugu Timersoqatigiit Kattuffiannit maluginiaqquneqarpoq, maleruagassatut ataani allanneqartut illikartinngimmatigit peqqinnissaq pillugu oqartussaasoqarfinnit siammasissumik inassutigineqartut aammalu inatsisiliaasut matumunnga attuumassuteqartut. Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata ilaasortarisaasullu tungaannit tunngaviuvoq, kikkut tamarmik akisussaaqataaffigigaat COVID-19-ip siammaatsinnaveersaarnissaata aqunneqartumik ingerlanissaa, taamallu amerlanerpaat isumannaatsumik timersornermik aallussaqarsinnaanissaat.

GIF-ip timersornermik ingerlataqarnerni tamanut atuuttumik maleruaqqusai:

Qanermut assiaqut

Kalaallit Nunaanni maannamut piumasaqaataanngilaq timersorneq aallaavigalugu pisuni peqataanermi ingerlanneqartuni qanermut assiaquteqarnissaq. Tamanna peqqinnissamut oqartussaaffiup tungaanit piumasarineqalissappat, Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiat isumaqarpoq, illut iluini pisoqarfiusuni tamanit isrefigineqarsinnaasuni qanermut assiaqutissanik isernermi tigusassaqartitsisoqassasoq – aamma timersortarfinni klubhusenilu. Taava piumasaqarneq kikkunnut 12-iniit ukiulinnut atuutsinneqassaaq.

Maluginiaqquarpulli, timersornermi timersoqataasut qanermut assiaqutaqartussaanngimmata – tassani eqqarsaatigalugit timersoqataasut, sungiusaasut dommerillu. Qanermut assiaqutit taava atisaajarfissanut isilernermi anilernermilu atorneqartussaatinneqartariaqarput taamallu aamma timersortarfinnut isilernerni anilernernilu, peqataanissaq atisaajartarfikkoortussaatinnagu/tassa peqataannermi atisariniakkanik taarsiisussaanngitsilluni.

Silami timersornermi aallaavittut maleruaqqusat malinneqassapput qanillivallaarnissaq, eqqiluisaarnissaq aammalu spritinik atuinissaq assiaqutinillu atuinissaq innersuusutaalluni tapiliutitut tuniluutinginnissaq pinaveersaartinniarlugu, atornerilu eqqortumik atornissaat innersuussutit allat tuniluutinnginnissamik innersuussutit malilllugit, piumasaqaataanngillalli atornissaanut.

Illut iluini pisoqassatillu ataatsimoornissamut killilersuutit.

Ulloq 19. Juni 2020 aallarnerfigalugu maannamullu aaliangiussaq naapertorlugu 30. april 2021-ip tungaanut, timersornermik ingerlatsisoqartilllugu ataatsimoorluni katersuunnermi killilersuutit imaattut atuupput:

Suni tamani illut iluini ingerlatsiviusuni ataatsimoorsinnaasut 100-nut killeqartinneqarput tassanilu ilaatinneqarlutik sungiusassut, immineq kajumissutsiminnik suleqataasut dommerillu. Ataatsimoornissamut killiliussat aamma atuupput pineqartillugit unnuinertaqanngitsumik timersornerit peqatigiiffinnilu ingerlanneqartut.

Soorlu assersuutigalugu pikkorissartitsinerni, ilinniartitsinerni, isiginnaartoqarnerni imal./aamma inuussutissarsiutigalugu timersortartut qaffasissumillu timersortartut eqqarsaatigalugit aamma atuuppoq, taamaallat qatserisartoqarfiup akuersissutaa naapertorlugu, inip tamakkiisumik isersimaarfiusinnaanerata affaanaanik amerlassuseqartunit isersimasoqarfiusinnaanera. Tassanilu piumasarineqarpoq sapinngisaq tamaat isersimasut issiassammata sammivik ataaseq saallugu.

Silami ingerlanneqartuni ataatsimoorsinnaanermut killiliussat

19. juni 2020 aallarnerfigalugu mannalu tikillugu 30. april 2021-ip tungaanut , timersornernut atatillugu ataatsimoorsinnaanerit imatut killilersorneqarput:

Silami ingerlanneqartuni tamanut atuuttumik najuuttut amerlanerpaaffissaat 250-iuvoq tassani ilaallutik sungiusaasut, nammineq kajumissutsiminnik suleqataasut dommerillu.

Sungiusarnerni, ingerlanneqartuni allanilu pisuni kommuninit allaneersut nunaniillu allaneersunit peqataasoqarsinnaanerit

Siullertut maluginiarneqassaaq illut iluini aaqqissuussatut ingerlanneqartuni taamaallaat periarfissiissutaammat, najuuttut annerpaamik katillutik 100-uusinnaanerat. Ininilu nalinginnaasumik isersimasinnaatitaasut maanna affaannaat isersimasinnaatitaammata. Akisussaaffillu aaqqissuisumiippoq.

Aaqqissuisutut aamma maluginiagassaavoq, aaqqissuinermi tunngavissaammat killiliigallarnerit il.il. pillugit peqqussut ulloq 5. januar 2021-imeersoq, tassanilu ilaammat aamma kommuninit allanit tikissinnaanernut peqqusinnginnerit. Tassa kommunit akornanni kommunini allani pisuni peqataasinnaaneq inerteqqutaavoq. Allatut oqaatigalugu tassa imaappoq, kommuninit ataasiakkaanit peqataasaraluartut kommunini allani timersorluni unammisitsitsinernut peqataajartortoqarsin-naanngitsut.

Peqqussummi taaneqartumi aamma ersippoq, aaqqissuisut (tassa peqataaniarluni nalunaarfigisassat) isumannaassagaat, kommuninit allanit nunaniillu allanit (tak Danmark nunallu avannarliit allallu) peqataaniarlutik nalunaarsinnaanngimmata. Tassa imaappoq, peqataasut/peqataasussat ingerlatsi-vissami najugaqartuunngikkunik, soorlu Kommuneqarfik Sermersuumi, tassani pisussamut peqataaniarsinnaanngitsut (tak. § 2 imm. 2).

Inuit ataasiakkaat imminnut ungasissusissaat

Timikkut attorsinnaaluni timersorneq inerteqqutaanngilaq. Kaammattuutaasorli tassa sapinngisamik imminut attornerit sivikitsuusarnissaat, ingammik kiinnat eqqarsaatigalugit. Maluginiarneqassaaq, annertusisamik maluginiaqquneqarmata eqqiluisaarnissaq aammalu qanillinermi tuniluussinermik pilersitsisinnaasutigut pitsaaliuiniarnissaq.

Anguniarneqassaaq inuit imminnut 2 meterisut ungasissuseqartarnissaat tassani pineqarlutik pisut aalanerusut timimillu tamaviaartitsinerusut.

Paalluni assigisaanillu timersornerit inerteqqutaanngillat, peqqinnissarli eqqarsaatigalugu nalinginnaasumik maleruaqqusat, imminut ungasissuseqarnissamut tunngasut aammalu qassiusinnaanermut tunngasut illersorneqarsinnaasumik maleqquneqarput. Tamatumani anguniarneqarpoq imminut attornerit sivikinnerpaatinniarnissaat, ingammik kiinnat eqqarsaatigalugit.

Agguluinerit

Qaqugukkulluunniit katersuulluni ataatsiimoornissamut killilersuutaasut ataqqineqarlutillu malinneqassapput. Timersornerit, uanamminerit sungiusarnerillu aggulunneqarsinnaapput allanulli akimut akuliussuunnertaqanngitsumik.

Tassa imaappoq timersorfiusuni ataatsikkut eqimmattatut ingerlanneqartut aallunneqarsinnaapput – pineqartillugit ingerlanneqartut assigiinngitsunik tunngaveqartut, immikkut tamarmik killiliussanik malinnittuusut. Tassa maannamut akuerisaavoq holdinut agguluisinnaaneq, soorlu peqataasunik avitsilluni, taakku immikkut tamarmik sungiusaasoqartinneqarpata immikkullu ingerlataqartinneqarpata kiisalu amerlassuseqarsinnaanermut killiliussat illup iluani (100-ut) aammalu silami (250-it) malinneqarpata.

Timersorfiusumi eqimmattat arlaqartut ingerlataqarpata isumannaarneqassaaq, eqimmattat immikkoortut imminnut qanippallaannginnissaat, eqimmattatut ataatsitut ilerlutik. Inassutaavoq eqimmattatut ingerlatsiviusut imminnut minnerpaamik meterinik 2-nik akunneqartinneqarnissaat. Periarfissaavoq inersuarni angisuuni immikkoortitaartunngortitsilluni agguluisinnaaneq. Kaammattuutigineqarpoq agguluinerit killingi erseqqissunngortillugit keglenik, allunaasanik, assiaqutinik allatunillu, killilersuuteqassasut.

Timersortarfinni assigiingitsuni inersuit ingerlatsiviusullu angissusii assigiinngisitaartuupput, taamaattumillu timersuutini assigiinngitsuni qanoq ingerlatsiviusut iluini akunnermi ungasissuseqar-sinnaanerit aamma assigiinngissinnaallutik, kisiannili tunngaviatigut piumasarineqarpoq inummut ataatsimut inissatut periarfissiissutaasoqt 4 kvm-inik minnerussanngitsoq.

Ingerlanneqartuni peqataasut takkunnerminni erngerlutik peqataaffissaminnut inissittarnissat kaammattuutigineqarpoq. Eqimmattallu imminnut akuliussuutissanngillat aammalu ingerlanneqartup pinerani peqataasut allanut ingerlanneqartutut nuttaqquneqaratik. Dommerilli, imminneq kajumissutsiminnik ikiuuttut allalu pisunut attuumassuteqartut, taakkuuinnarsinnaatitaapput eqimmattanilu arlaqartuni peqataasinnaatitaallutik.

 

Klubhus-it atisaajartarfiillu

Uffarfiit atissaajartarfiillu/atisalersortarfiillu kiisalu perusuersarfiit ammatinneqarsinnaapput, peqqin-nissamut oqartussaasut eqqiluisaarnissamik inassutaat malinneqarpata aammalu imatut aaqqissorne-qarsinnaappata, utaqqisaqataaffiusussaajunnaarlugit. Tassanilu aalanituulli tunngaviuvoq, atuisut imminnut qanippallaannginnissaat (minnerpaamik meteri ataaseq akunneqarlutik) aamma atisaajartarfinni uffarfinnilu.

Aammalu kaammattuutigineqarpoq atugassiat, peqatigiiffiit allalu attuumassuteqartut pitsaasunik aaqqiissutissarsiortarnissaat eqqarsaatigalugit eqqiaasarnissat aammalu atisaajartafinni nakkutiginnin-nissat. Klubhusit il.il ammatinneqarsinnaapput. Tassanilu ataatsimoorsinnaanermut killiliussat, tassalu inimi ataatsimi inuit 100-nit amerlanerunnginnissaat aammalu qatserisartoqarfimmit inassutigineqartutut inimiissinnaatitaasut 50%-iinnaasa ataatsimoortarnissaat piumasarineqarput.

Timersortarfiit sutortarfiini nerisarfiinilu immikkut maluginiaqquneqarpoq peqqinnissaq pillugu oqartussaasut inassutaannik malittarinninnissaq. Sumiiffinni arlaliuffiusartuni akulikitsunik peqqissaartumillu eqqiaasarnissat minnerpaamik ullormut ataasiarluni attorneqartartullu eqqarsaatigalugit tamatuminnga akulikinnerusunik piumasarineqarput.

Inuit ataatsimoortarneri, ataatsimiittarnerit pikkorissaasarnerillu

Maannamut 30. april 2021-ip tungaanut timersornernut atatillugu katersortitsisarnerit tamarmiusut unitsikkallarneqarlutilluunniit kinguartinneqartariaqarput.

Ataatsimiititsinerit, ataatsimeersuartitsinerit ingerlanneqarsinnaapput taamaattunili aamma aaliangersakkat atuuttut naapertuuttumik malillugit pissallutik eqqarsaatigalugit amerlassutsit aammalu kommunit akimorlugit ingerlatsitsinnginnissamik peqqussutaannut attuumassuteqartut. Taamaattumik aaliangersakkanit eqqorneqanngilat ataatsimeersuarnerit aallartitanillu ataatsimiititsinerit, taamaattut isummersornermik imaqartumik aaqqissuussaasutut nalilerneqarmata. Taamaattumik kaammattuu-tigineqarpoq, ataatsimeersuarnerit aallartitanillu ataatsimiititsinerit digitaliusumik ingerlanne-qartarnissaat.

Atortut assigisaallu

Timersornermi arsat ataatsimoorunneqarsinnaatitaapput. Arsat allallu atortussat, soorlu målit keglillu salinneqakulassapput atulernerini atoreernerinilu bakteriaajaammik allarterneqartassallutik aammalu atornerisa iluini sapinngisamik periarfissaqartillugu allarterneqartassallutik.

Ingerlatsisoqarnerit iluini atortussanik (soorlu ketcherinik) atuisoqassappat, taava inassutigineqarpoq sapinngisamik atortut nammineq pigisat atorneqartarnissaat. Tamannali ajornartillugu, taava atugassat tigummisarfiisa salinneqartarnissaat malugeqquneqarpoq.

Atortussat ataatsimoorussassallu iluamik atornerini bakteriaajaammik salinneqarsinnaanngippata, taava assaat (timimi attuissutit/aatuffiillu) ingerlaavartumik bakteriaajaammik salinneqarlutillu asanneqartassapput.

Naluttunut immikkut maleruagassiat (Nuummi)

Naluttarfinni uffartarfiusunilu killilersuillunilu amerlassutsitigullu nalimmassaasarnerit atisaajartarfinnut isilernerni naluttarfinni immermilu malinneqassapput. Tamakkulu naluttarfimmi aqutsisoq sulisuusullu peqatigalugit aaqqissorneqarlutillu ingerlanneqassapput. Akuttussusissamik nalunaarsuutit ajornartinnagu naterni iliorarneqarlutik ivertinneqartassapput.

Sikaavinnut matuersaatit atorneqassatillugit, piumasarineqassaaq, tamakku sulisunit atuisussamut tunniunneqartarnissaat, pinerillu tamaasa tamakku bakteriaajaammik salinneqartarnissaat. Naluttarfinni, spa-ni, aalartittarfinni naluttarfiillu sinaanni amelassussissat akuttussutissatullu malittarisassiisuutaasut, tassalu inuit akornanni akuttussutsip meteriunissaa, malinneqassapput. Atortullu tamarmiusut atuisoqartinnagu atuisoqareerpallu salinneqarlutik eqqiarneqartassapput. Isersimasut qassiunerat nakkutigineqartuassaaq, isumannaarlugit isumannaatsumik akunnermi ungasissuseqarnissat naluffiusumi atisaajartarfinnilu malinneqarsinnaanissaat.

Timigissartarfinni assigisaanilu immikkut malittarisassiat

Sumiiffinni taamatut iliorfiusinnaasuni naterni ungasissusissanut nalunaarsuinerit atorneqassapput, Kiagummik milluaasut, soorlu yogarnermi sungiusarnermilu allequtassiat, tilluunnermut atatillugu tilluartakkat aammalu tilluunnermi aaqqatit allallu sapinngisamik atorneqarsinnaasuutinneqas-sanngillat. Sumiiffinni pineqartuni atuisartut kaammattorneqarput namminneq atortussaminnik nassartaqqullugit, taamaattut sungiusarnissami pisariaqartinneqartillugit.

Amerlasuut maluginiartariaqarpaat, timigissartarfinni annertusisamik silaannarissarfeqassammat eqqiaasoqartassammallu ullullu tamaasa attorneqartartunik bakteriaajaasoqartassammat, soorlu tigummivinnik, kortlæserinik, asannissami kuuffinnik, sungiusaatinik maskiinanillu. Atortut maskiinallu attorneqartarfii atuisoqarnerit tamaasa bakteriaajarneqartassapput aammalu kaammattuutigiuma-neqarpoq taamatut iliornissat pillugit allagartalersuisoqartarnissaq.

Timigissartarfinni inuit qassiusinnaaneri killilerneqarput, malissinnaajumallugit imminut ungasissu-seqarnissamik amerlassuseqarnissamillu maleruaqqusaasut. Isumannaarneqassaaq inini amerlassuse-qarsinnaanerit nalimmassarneqartarnissaat taamatut iliornikkut malissinnaajumallugu inummut ataa-tsimut 4 kvm-isut annertussuseqarnissaanik inassutigineqartoq.

Inassutigineqartut maleruaqquneqartullu tamanit malinneqaqqusaasut:

Aattuisinnaanermik pitsaaliuinermi tunngavissat, tamanit maleqquneqartut, pingaarnersiuinermi imatut ipput:

  • Inuit tunillatsissimanermik pasineqartut allanut akuliusinnaajunnaarsinneqarnissaat.
  • Quersornermut atatillugu, assannik eqqiliutsuutitsinissamut aammalu attorneqartartunik eqqiluititsillunilu mianersornissamik siunnerfiliineq.
  • Imminut qanoq qanitsiginissamut atatillugu mianersorfissat, akulikissutsit, sivisussusissat aammalu akunnequteqarnissat.

Immikkut maluginiakkit, assat asattarnissaat – sprit-i bakteriaajaat atortaruk periarfissaqanngikkaangat assaat qaqorsaaserlugit asassinnaaneri. Tamatigut allarutissiat bakteriaajaasikkat imal. Sprit-it (70-85%-iusut) tamanit atorneqarsinnaasunngorlugit saqqumitinneqartassapput.

Ikusinnut quersorlutillu tangajortarit imal. kakkissarfimmut pappialanut, angerlarimassaatillu kiaqaruit, quersoruit imal. nukinnikt ippigisaqaruit – malussarnerit annikikkaluaraangataluunniit erngerlutit angerlartassaatit. Sumiiffinni piukkunnartuni paasissutissanik nivinngaasoqartassaaq aamma sumiiffinni timersornermik aallutaqarfiusartuni – soorlu allallugit inimi qassiusinnaanerit. Aamma maluginiarneqassaaq, isumagineqassammat inuit angerlarsimagallartussaatitaasut sungiusarnerni, unamminerni ataatsimoornerniluunniit peqataatinnginnissaat. Taaneqartullu atuuttussaatitaapput klubinut sulilu pingaarnertut – qitiusumik sungiusartarfinni.

Denne hjemmeside anvender cookies til at sikre, at du får den bedste oplevelse på siden. Læs mere her

Ok